AJANKOHTAISTA

Suomen lasimuseo järjestää muotoilukilpailun 100 lasissa

Suomi 100- lasiesineen muotoilukilpailussa on kaksi sarjaa; 1. muistoesine ja 2. taide-esine. Arvostelussa painotetaan uutta ilmettä, valmistettavuutta ja laatua.

Kilpailuun voivat osallistua lasin tekijät, taiteilijat ja muotoilijat. Palkintosumma on yhteensä 10.000 € ja kilpailuaika on 15.9. - 16.12.2016. Tulokset julkaistaan Suomi 100- juhlavuoden erikoisnäyttelyn 100 lasissa avajaispäivänä 17.5.2017.

Kilpailun järjestää Suomen lasimuseo yhteistyössä Suomen lasimuseon ystävät ry:n kanssa.

Tarkemmat kilpailua koskevat ohjeet voit ladata täältä

Tiedote julkaistu 15.9.2015

Kysymyksiä ja vastauksia koskien muotoilukilpailua:

Mitä tämä näyttely 100 lasissa sisältää kilpailussa palkittujen teosten lisäksi?

Suomen lasimuseossa 18.5.-11.9.2017 järjestettävään näyttelyyn 100 lasissa tulee esille
sata lasiesinettä Suomen itsenäisyyden ajalta, yksi jokaiselta vuodelta ja lisäksi 100 Riihimäellä tehtyä esinettä vuosilta 1917-2017. Etsimme parhaillaan yleisöltä näyttelyyn sopivia esineitä, erityisesti sellaisia, joihin liittyy joku muisto tai tarina ja esineitä, jotka muuten ovat kiinnostavia ja omasta ajastaan kertovia.

Ehdotus 15€:n sisäänostohinnasta on todella matala. Annettu hinta ei vastaa nykypäivän hintatasoa käsinvalmistetulle korkeatasoiselle lasiesineelle, johon sisältyy
muotoiluajatusta tai tuotekehitystä taustalla.

Koska kilpailussa on kaksi sarjaa, voi luonnollisesti osallistua joko kumpaan tahansa tai
molempiin. Olemme päätyneet kahteen sarjaan siksi, että eri tekijät tekevät tuotteita erilaiselle asiakaskunnalle. Myös ostajat voivat olla ketä vain luokkaretkellä olevista
koululaisista lasia syvällisesti tunteviin keräilijöihin. Edullinen lasiesine vaatii paljon
muotoiluosaamista. Museon toiminta tuo monella tavoin yleisön tietoisuuteen sitä tosiasiaa, että suomalainen käsityönä tehty lasi on kallista. Tulevaisuudessakin suomalainen lasi tarvitsee niin sarjatuotantoa (ei välttämättä tarkoita teollista sarjatuotantoa) kuin taide-esineitäkin.








Suomalaisen lasin vuosikirja 2016

Suomen lasimuseon ystävät ry on julkaissut kolmannen kerran Suomalaisen lasin vuosikirjan. Kirjan sivumäärä on vuosi vuodelta kasvanut, tänä vuonna teos on
160-sivuinen runsaasti kuvitettu artikkelikokoelma.

Yhdistyksen jäsen voi noutaa vuosikirjansa Suomen lasimuseon lipunmyynnistä koko vuoden 2016 aikana.

Ota jäsenkortti mukaan. Jäsenenä voit ostaa lisää vuoden 2016 vuosikirjoja lasimuseon myymälästä puoleen hintaan eli 10 euroa kappale. Ostettavien kirjojen määrä ei ole rajoitettu.

Suomalaisen lasin vuosikirjat ovat myynnissä lasi-museon museomyymälässä. Vuoden 2016 kirja hintaan 20 € / kpl ja vuosien 2015 ja 2014 hintaan 10 € / kpl.

Monipuolisessa artikkelivalikoimassa esitellään mm. viime talvena edesmenneiden muotoilijoiden Helena Tynellin ja Pertti Santalahden uraa ja tuotantoa. Oiva Toikan Japanissa
nauttimaa suosiota kuvataan myös. Kirjassa on myös katsaus Kauklahden lasitehtaan
historiaan ja tuotantoon.

Alvar Aallon lasimuotoiluun perehdytään syvällisesti. Karhula-Iittalan
muotoilukilpailun puristelasisarjan 1932 voittanut Olli-lasisto ja sen
suunnitellut muotoilija Aarre Putro esitellään kirjassa. Kumelan lasitehtaalle
laajan tuotannon muotoillut Sirkku Kumela-Lehtonen on henkilönä jäänyt
vieraammaksi kuin monet muut aikalaiskollegat, hänen henkilökuvansa on tässä
kirjassa. Myös Kumelan lasitehtaan ja muiden valmistajien lasia sekä kuparia
yhdisteleviä esineitä on esittelyssä.

Puristelasin valmistuksen teknisen kehityksen, muotoilijoiden taiteellisten näkemysten ja
kuluttajien tarpeiden muutosta 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin kuvataan
kirjassa. Teoksessa on mukana laaja läpileikkaus viimeksi kuluneen vuoden aikana itsenäisissä lasistudioissa sekä Iittalan lasitehtaassa valmistetuista esineistä.

Vuosikirja esittelee Suomen lasimuseon lasikokoelmien keräämisen vaiheita museon
55-vuotisen historian ajalta. Mukana on museon perustamiseen keskeisesti
vaikuttaneen ja museon ensimmäisenä johtajana toimineen Eero Hillin
henkilökuva. Myös Iittalan lasimuseon perustamista ja toimintaa vuosina 1971 – 2005 esitellään kirjassa.

Mukana on useita artikkeleja, joissa kuvataan Nuutajärven lasikylän toimintaa nyt, kun
lasitehtaan sulkemisesta on kulunut reilut 2 vuotta.

Lisäksi kirjassa on poimintoja viimeksi kuluneen vuoden aikana kotimaisissa
laatuhuutokaupoissa myydyistä mielenkiintoisista lasiesineistä vasarahintoineen.

Tarkemman sisältökuvauksen löydät täältä

Kirja on tehty talkootyönä ja sen ovat koonneet Timo I. Laakso ja Jyrki Winter.
Graafinen suunnittelu on Maara Kinnermän.

Teoksen julkaissut Suomen lasimuseon ystävät ry tukee kirjan sekä muun toimintansa
tuotoilla museon toimintaa.



Suomalaisen lasin vuosikirja 2015

kansirgp.jpg

SLMY:n jäsenet voivat noutaa jäsenetuna jaettavan kirjan Riihimäeltä Suomen lasimuseon museomyymälästä 9. – 14.6. välisenä aikana. Lauantaina 13.6. kirjaa jaetaan yhdistyksen infopöydässä Lasi- ja keräilytapahtuman aikana.

Yhdistyksen ulkopuoliset voivat ostaa Suomalaisen lasin vuosikirjan 2015 lasimuseon museomyymälästä 20 eurolla.

Jyrki Winter (toim):
Suomalaisen lasin vuosikirja 2015
Suomen lasimuseon ystävät ry, Vammala 2015
28 x 21 cm, 154 sivua
ISSN 2342-3722

Suomen lasimuseon ystävät ry:n julkaisemassa Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2015 esitellään tänä vuonna 30 vuotta täyttävän yhdistyksen toimintaa kuvin ja sanoin Risto Aallon sekä Sirkka-Liisa Löflundin artikkeleissa. Tämän vuoden vuosikirjassa esitellään uutta suomalaista lasia suppeammin, koska keväällä ilmestyneessä Suomen lasi elää 7–teoksessa uudet esineet on esitelty laajasti. 154-sivuisen kirjan laajassa artikkelikokoelmassa esitellään vanhempaa suomalaista lasituotantoa monesta eri näkökulmasta. Lasimuseon intendentti Kaisa Koiviston artikkeleissa kerrotaan Tapio Wirkkalan Pilkkiavanto –teoksen vaiheista, esitellään lasikorujen tekijä Osmo Kokko ja Iittalan ylihyttimestari Reino Löflund. Igor Herler kirjoittaa Aino ja Alvar Aallon osallistumisesta Riihimäen Lasin kilpailuun 1933. Timo Keinänen esittelee Aino Salli Ahteen ja Salme Setälän lasiesineitä 1920-luvulta. Annikki Alhava on kirjoittanut artikkelin suomalaisista paperipainoista. Bengt Larsson valottaa Iittalan lasitehtaan ensimmäisenä omana suunnittelijana ja muotintekijänä pidetyn Alfred Gustafssonin elämänvaiheita. Viivi Alajuuman artikkeleissa esitellään Karhulan lasitehtaan museo ja saman tehtaan muotoilija Göran Hongell. Vuosikirjassa julkaistaan myös Nuutajärven lasitehtaan kaiverrettujen koristelasiesineiden luettelo vuodelta 1930. Kirjassa esitellään esimerkkien kautta suomalaisten lasiesineiden hintakehitystä viimeksi kuluneen vuoden aikana huutokaupoissa. Lisäksi kirjassa on julkaistu Suomen lasimuseon ja Suomen lasimuseon ystävät ry:n viime vuoden toimintakertomukset.

Lue Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2014>

Suomalaisen lasin vuosikirjan 2014 voi ostaa lasimuseon museomyymälästä 10 eurolla.


Suomen lasimuseo

Lasimuseon näyttely ja tapahtumat: www.suomenlasimuseo.fi