AJANKOHTAISTA

Aimo Okkolin Lumpeenkukka 1962. Kuva Timo Syrjänen.

NÄYTTELY KUIN KUKKA LUMPEEN - AIMO OKKOLININ LASITAIDETTA

Lasitaiteilija Aimo Okkolin (1917–1982) on suomalaisen kristallilasitaiteen viimeinen mestari ja yksi Riihimäen Lasi Oy:n tunnetuimmista muotoilijoista. Hänen tuotantoaan esittelevä näyttely Kuin kukka lumpeen avautuu Suomen lasimuseossa 1. marraskuuta ja on avoinna 31. joulukuuta 2019 saakka.

Aimo Okkolin oppi hiojan ja kaivertajan ammatin jo 1930-luvulla. Hän oli erittäin taitava hioja ja hänellä oli vahva muototaju ja runsaasti luovuutta. Nämä taidot huomattiin Riihimäen Lasi Oy:ssä ja vaikka Aimo Okkolinilla ei ollut taideteollista koulutusta, hän sai mahdollisuuden aloittaa työn myös lasin suunnittelijana. Vuonna 1955 Helsingin suurmessuilla oli ensi kertaa nähtävillä hänen suunnittelemiaan kristalliesineitä, ja ne saivat erittäin myönteisen vastaanoton.

Riihimäen Lasi Oy:llä oli vahva kristallilasin valmistusperinne, mutta 1950-luvulle tultaessa perinteisesti hiotun kristallin aika oli ohi. Aimo Okkolinin muotoilu uudisti Riihimäen Lasi Oy:n kristallimallistoa. Hänen suunnittelemansa esineet olivat paksuseinäisiä ja jykeviä. Ne muotoiltiin halutun mallisiksi hioen aihiot syvin ja selkein leikkauksin. Vuodesta 1960 alkaen Riihimäen Lasi Oy:n kristalliesineiden sarjatuotantovärit olivat kirkas, keltainen (cerium) ja violetti (neodymi). Lumpeenkukka vuodelta 1960 on yksi Aimo Okkolinin tunnetuimmista töistä.

Aimo Okkolin suunnitteli Riihimäen Lasi Oy:n sarjatuotantoon vuosina 1957–1976 yli seitsemänkymmentä kristalliesinettä. Lisäksi hän suunnitteli lukuisia tilaustöitä ja uniikkiesineitä. Tilaustöistä ja uniikkiesineistä on säilynyt vähän arkistotietoja, joten vielä tänäänkin voi löytyä tähän asti tuntemattomia Aimo Okkolinin suunnittelemia esineitä.

Aimo Okkolin jäi eläkkeelle Riihimäen Lasi Oy:stä vuonna 1974. Riihimäen Lasi Oy lopetti puhalletun lasin valmistuksen vuonna 1976, mutta koska raakalasivarastot olivat suuret jatkettiin tehtaalla hiontaa vuodenvaihteeseen 1989–1990 saakka.

Näyttelyssä on esillä Aimo Okkolinin kristalliesineitä Suomen lasimuseon ja yksityisten henkilöiden kokoelmista, pääasiallisesti uniikkiesineitä.

UUSIN LASITAIDE EI VIIHDY VITRIINEISSÄ:

EGS - WRITING STORIES WITH THREE LETTERS SUOMEN LASIMUSEOON HELMIKUUSSA 2020!

Suomen kansainvälisesti tunnetuin graffititaiteilija EGS on löytänyt uhanalaiseksi muuttuneesta lasinpuhalluksesta uuden ilmaisukeinon. Suomen lasimuseon suuressa näyttelysalissa nähdään helmikuussa 2020 lasia, maalausta ja valokuvaa yhdistävä vaikuttava kokonaisuus.

EGS (s. 1974) on yksi sukupolvensa menestyneimpiä suomalaisia taiteilijoita ja yksi maailman verkostuneimmista graffititaiteilijoista. Anonyyminä pysyttelevä EGS on viime vuosina laajentanut ilmaisuaan lasitaiteeseen ja herättänyt myös uusilla töillään kansainvälistä kiinnostusta.

Riihimäellä sijaitsevaa arvostettua Suomen lasimuseota varten rakentuu parhaillaan kokonaisuus, jossa lasitaidetta katsotaan uudesta näkökulmasta. EGSin helmikuussa 2020 avautuva näyttely Writing Stories with Three Letters tulee täyttämään museon suuren näyttelysalin kokonaisuudella, jossa lasia yhdistetään eri tekniikoihin. EGSille tyypillisesti myös uudet teokset tarkastelevat kansainvälistä yhteiskuntaa ja siihen liittyviä ajankohtaisia
muutoksia.

- Luvassa on uudenlaista lasitaidetta, ei niinkään esineitä vitriinissä. Näyttelyn nimi viittaa
EGS-kirjaimiin mutta myös siihen, miten taiteen avulla voi käsitellä asioita ja niiden muutoksia. Olen periaatteessa 30 vuotta kirjoittanut kirjainyhdistelmää, joka ei tarkoita yhtään mitään ja nyt voin tehdä jotakin syvempää, EGS summaa.


Graffiti ja lasitaide ovat hikistä yhteisponnistusta - ja marginaalissa

Lasitaiteilijoilla ja lasinpuhaltajilla on ollut suuri merkitys suomalaisen taide-elämän kansainvälistymisessä ja muotoilun menestystarinassa. Suomi tunnetaan kiinnostavasta ja jännittävästä taidelasista.

- Lasitaiteemme mestarit veivät aikoinaan Suomea maailmankartalle. On ollut mieletön mahdollisuus päästä tekemään töitä samoissa tiloissa samojen ihmisten kanssa, joiden ilmaisu on ollut niin ainutlaatuisen näkemyksellistä. Olemme oppineet toisiltamme paljon, EGS kertoo.

Verkostot ja yhdessä tekeminen ovat olennaista lasitaiteen syntymiselle. Lasimuotoilija on riippuvainen puhaltajista ja tekeminen perustuu hyvään vuorovaikutukseen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen.

- Kun aiemmin graffiti oli marginaalissa, niin nykyään lasinpuhallus alkaa Euroopassa olla jo uhanalainen laji. Hyvien tekijöiden etsiminen muistuttaa paljon 90-luvun alkua, jolloin harvalukuiset graffitimaalarit etsivät toisiaan ja lähtivät oppimaan tekemistä yhdessä.
Yhdistävä tekijä on myös fyysinen vaaran elementti, hikinen yhteisponnistus on
se mitä tässä tapahtuu, EGS toteaa.

Riihimäki ratapihoineen ja junineen muodostaa linkin myös suomalaiseen graffitikulttuuriin.

- Muutama vuosikymmen sitten matkustin Riihimäelle maalaamaan graffiteja juniin ja nyt istun junassa matkalla puhaltajamestarien luo. Sama paikkakunta toimii taas taustana jollekin uudelle, ja tuo tekemiseen oman lisämerkityksensä. Nuoruudessa tehtyjä asioita miettii uudesta kulmasta, palaa siihen mielenmaisemaan ja siirtää sitäkin sitten uudella tavalla taiteeseen, EGS kertoo.

- Jos ja toivottavasti kun näyttely saa graffitimaalarit liikkeelle, voi junamatka Riihimäelle olla monelle aika erilainen elämys kuin ennen, EGS nauraa.


Kuka EGS?

1980-luvun loppupuolella uransa aloittanut EGS (s. 1974 Helsingissä) on tutkinut graffitia taidemuotona: sen historiaa, tyylejä ja traditioita. Viime vuosina hän on pyrkinyt häivyttämään rajaa katu- ja galleriataiteen välillä sekä laajentanut ilmaisuaan graffitin ulkopuolelle.

Vuonna 2018 Suomen Taideyhdistys kutsui EGSin pitämään yksityisnäyttelyn Helsingin Taidehallissa. Koskaan aiemmin graffititaiteilijaa ei oltu kutsuttu pitämään yksityisnäyttelyä pohjoismaisessa taidemuseossa. Avajaisissa oli Taidehallin historian ennätysyleisö ja näyttelyssä vieraili yli 15 000 kävijää. EGSin teoksia on Suomen merkittävimmissä nykytaidekokoelmissa ja niitä on esitelty myös gallerioissa sekä museoissa Lontoosta New Yorkiin ja Sydneystä Tukholmaan.

EGS kiertää edelleen maailmaa maalaamassa kaduille ja hylättyihin rakennuksiin. Hänestä ei ole valokuvia eikä hän paljasta kasvojaan tai henkilöllisyyttään.

EGS - Writing Stories with Three Letters Suomen lasimuseossa 14. helmikuuta -19. huhtikuuta 2020

Kaj Franckin Sargasso-maljakko vuodelta 1966, Nuutajärvi. Kuva: Rauno Träskelin.

SUOMEN LASIMUSEON NÄYTTELY
ESILLE JAPANIIN

Suomen lasimuseossa keväällä 2018 esillä ollut näyttely avataan Museum of
Modern Art Kamakura & Hayamassa. Näyttelyaika on 21.9.-25.12.2019.

Suomen lasimuseon tuottama Geometria-näyttely on ensimmäinen Kaj Franckin tuotantoa esittelevä yksityisnäyttely Japanissa. Se pohjautuu Liisa ja Tauno Tarnan laajan yksityiskokoelman esineistöön. Se on monipuolinen katsaus Kaj Franckin tuotantoon, mutta se on ennen kaikkea näyttely, jossa paneudutaan ensi kertaa hänen esineittensä muotokieleen ja sen taustalla olleisiin vaikutteisiin. Franckin tuotannossa muodon etsiminen sai alkunsa aina esineen käyttötarkoituksesta ja materiaalista. Franck etsi kaunista, universaalia muotokieltä, johon geometriset perusmuodot hyvin soveltuivatkin. Hän oli tietoinen teorioista, joissa geometriseen, matemaattiseen muotoon liitetään tiettyjä arkkityyppisiä määreitä, jotka ihmiset alitajuisesti tunnistavat kulttuuritaustasta riippumatta. Museum of Modern Art Kamakura & Hayamassa on vanhin julkinen modernin taiteen museo Japanissa ja se on avattu 1951. Museo on aiemminkin esitellyt suomalaista taidetta: esimerkiksi Ateneumin Helene Schjerfbeckin Heijastuksia–näyttelyn vuonna 2016.


UUSI KIRJA: LASITEHTAASTA MUSEOKSI, TAPIO WIRKKALA SUOMEN LASIMUSEON SUUNNITTELIJANA


Tapio Wirkkala (1915–1985), suomalaisen taideteollisuuden johtohahmo ja klassikoksi nousseiden esineiden suunnittelija, pääsi Suomen lasimuseossa toteuttamaan visionsa museosta kokonaistaideteoksena.

Wirkkala suunnitteli lasimuseolle tilat ja perusnäyttelyn vanhaan teollisuusrakennukseen, joka oli toiminut muun muassa lasitehtaana ja silkkipainona. Vaikuttava museokokonaisuus
avattiin Riihimäellä vuonna 1981, ja se tuo esiin Wirkkalan laajan kokemuksen kansainvälisesti arvostettuna sisustus- ja näyttelysuunnittelijana. Nykyään rakennuksessa toimii elävä museo, joka houkuttelee turisteja ja asiantuntijoita ympäri maailman.

Kustannusosakeyhtiö Parvsin kanssa yhteistyönä toteutettu Lasitehtaasta museoksi Tapio Wirkkala Suomen lasimuseon suunnittelijana -kirja avaa museorakennuksen arkkitehtuuria, tiloja ja näyttelyitä sekä Tapio Wirkkalan ainutlaatuista työtä Suomen lasimuseon suunnittelijana.

Julkaisun kirjoittajat ovat Uta Laurén, Timo Keinänen, Hanna Mamia-Walther ja sen on toimittanut Uta Laurén. Kirja julkaistiin perjantaina 6. syyskuuta.

NÄYTTELY:
LASITEHTAASTA MUSEOKSI - WIRKKALA JA SUOMEN LASIMUSEON RAKENNUS

Tapio Wirkkalan suurimittaisesta, kokonaisvaltaisesta museosuunnittelu-
konseptista on koottu ainutlaatuista materiaalia esittelevä näyttely. Näyttely kuvastaa omalta osaltaan Design Tapio Wirkkalan suunnittelutoimiston suurta panosta ja hyvin harkittuja ratkaisuja heidän toteuttaessaan vanhan lasitehtaan muuttamista kansainvälistä tasoa olevaksi lasimuseoksi. Esillä on mm. piirustuksia, pienoismalleja ja alkuperäistä aineistoa Wirkkalan suunnittelemista perusnäyttelyn osioista.

Näyttely on avoinna 27.10.2019 saakka.

LASIMUSEON KOKOELMAVARASTO AVAUTUI YLEISÖLLE

Tapio Wirkkalan museosuunnitelmaan kuului alusta saakka ajatus siitä, että museon kokoelma olisi mahdollisimman laajasti yleisön ihailtavana. Tätä tarkoitusta varten hän suunnitteli museon kokoelmavaraston siten, että siellä voi järjestää kierroksia kävijöille. Wirkkalan ajatus toteutuu nyt, kun kokoelmavarastoon järjestetään su 8.9.2019 ensimmäiset kaksi opastusta klo 12 ja 14. Kierrokselle mahtuu kerrallaan 12 henkilöä ja sille tulee ilmoittautua ennakkoon, p. 019 758 4108.

Tästä eteenpäin kierros on saatavilla museon vakituisena opastustuotteena. Opastetusta kierroksesta veloitetaan voimassaoleva hinta sekä museon pääsymaksut. Esineisiin tutustumisen lisäksi kierroksella kerrotaan museon tekemästä kokoelmatyöstä.

KAKSI UUTTA VAIHTUVAA NÄYTTELYÄ SUOMEN LASIMUSEOSSA

Taas kiertueella - Riihimäeltä Coburgiin, Modernia eurooppalaista lasikaiverrusta Riihimäki, Suomi - Coburg, Saksa/Germany 31.12.2019 asti.

Uusi joukko alansa parhaita lasikaivertajia Ruotsista, Suomesta, Saksasta, Virosta, Ranskasta, Irlannista, Alankomaista, Britanniasta, Itävallasta, Romaniasta, Belgiasta ja Tšekin tasavallasta esittää töitään Suomen lasimuseossa Riihimäellä.Nämä taiteilijat edustavat nykyeurooppalaisen lasikaiverruksen laajaa alaa niin taiteellisesti kuin teknisestikin aina perinteisen kaiverruksen parhaista esimerkeistä uusimpiin kokeellisiin töihin, jotka laajentavat lasikaiverruksen käsitettä. Nykylasikaiverrus on mitä suurimmassa määrin elävää ja dynaamista toimintaa.

Henriikka Pöllänen - Valovuodet 27.10.2019 asti.

Näyttely Valovuodet kuvaa jokapäiväisiä teemoja; havaintoja luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksesta sekä ajan kierron tuottamasta todellisuudesta.Henriikka Pöllänen (s. 1985) on taiteilija ja muotoilija, joka on erikoistunut lasimaalaukseen.

Kansainvälinen kaiverrus- ja lasinpuhalluskurssi Lasismin lasistudiossa, osoite Lasitehtaanaukio 2, Riihimäki 2.9.–7.9.2019 klo 11-16 Näyttelyn yhteydessä on suuren yleisön mahdollista seurata kaiverruskurssia Lasismin tiloissa.

UUSI KIRJA: OIVAN IHMEMAASSA

Oivan Ihmemaassa on Suomen lasimuseon julkaisema uusi teos, joka kertoo Oiva Toikasta (1931–2019), yhdestä maamme merkittävimmistä lasitaiteilijoista.

Runsaasti kuvitetun teoksen on toimittanut Suomen lasimuseon amanuenssi Uta Laurén. Kirjan tekstit ovat suomeksi ja englanniksi. Hinta on 33 euroa.

Kirjassa myös Kai Savola, Kansallisteatterin entinen johtaja, kertoo Toikan työstä teatterimaailmassa. Toikka toimi lavastajana ja puvustajana Kansallisteatterille, Kansallisoopperalle sekä muille teattereille.

Julkaisu on tehty myös keräilijöitä ajatellen: julkaisun lopussa on täydellinen kuvallinen luettelo kaikista sarjatuotannossa olleista Toikan linnuista ja vuosikuutioista.

SUOMALAISEN LASIN VUOSIKIRJA 2019 ON ILMESTYNYT!


Suomen lasimuseon ystävät ry on julkaissut kuudennen kerran Suomalaisen lasin vuosikirjan. Tänä vuonna kirja on entistä värikkäämpi ja runsaammin kuvitettu artikkelikokoelma, jonka jutuissa esitellään vanhaa ja uutta suomalaista lasituotantoa sekä lasiesineiden keräilyä.

Igor Herler jatkaa tutkielmien sarjaansa Alvar Aallon lasimuotoilusta; tällä kertaa aiheena ovat maailman suurimmat Aalto-maljakot. Toisessa artikkelissaan Herler pohdiskelee lasitehtaiden muotoilukilpailuja.

Antti Kaijalainen esittelee artikkelissaan ”Tunne lasit, tunne juomat” lasistojen kehitystä.

Oiva Toikan muotoilemat lasiset hedelmät ja vihannekset ovat Jyrki Kippolan visuaalisen jutun aiheina.

Auli Rautiainen on laatinut raportin Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelman opiskelijoiden toteuttamasta laajasta projektista luonto- ja taidehotelli Urkin Pirtille Pinsiöön.

Monen lasinäyttelyn arkkitehtina toiminut muotoilija Heikki Viinikainen kertoo työstään artikkelissa ”Tilan taika – näyttelysuunnittelua”.

Niin ikään Nuutajärvellä työskentelevä Janne Rahunen tunnetaan taitavana Reticello-tekniikan hallitsevana lasinpuhaltajana ja taiteilijana. Kirjoituksessaan hän tutustuttaa lukijat tähän lasinvalmistustapaan.

Amerikkalainen Jonathan Capps on työskennellyt kohta vuoden Nuutajärvellä Fulbright-stipendiaattina ja hän kertoo yhteistyöstään suomalaisten lasintekijöiden kanssa.

Lasitaiteilija Markku Salo osallistui viime syksynä Tšekin Nova Borissa kansainväliseen symposiumiin, jossa eri maiden lasiammattilaiset ja –opiskelijat tapaavat kolmen vuoden välein. Marja-Leena Salo on toimittanut jutun tuosta tapahtumasta.

Pitkään Kansalliskirjaston johtajana toiminut Kai Ekholm kerää myös lasia ja hän kirjoittaa kiinnostuksensa kohteista.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n toimintaan aktiivisesti pitkään osallistunut Risto Aalto kertoo lasinkeräilystään ja hän myös muistelee työskentelyään Riihimäen Lasin palveluksessa 1960-luvulla.

Marjut Numminen ja Aino Vilpas pyörittävät Hämeenlinnassa lasistudio Soda Shop designia, heidän työskentelystään on jutun laatinut Jyrki Winter.

Timo I. Laakso on toimittanut noin 30-sivuisen katsauksen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneista uusista lasiesineistä.

Lisäksi kirjassa on juttuja Suomen lasimuseon ystävät ry:n toiminnasta sekä lasimuseon ja SLMY:n toimintakertomukset, myös katsaus viimeksi kuluneen vuoden aikana suomalaisissa laatuhuutokaupoissa myydyistä mielenkiintoisista lasiesineistä sisältyy perinteiseen tapaan vuosikirjaan.

Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2019 on 170 neliväristä sivua, jotka ovat hieman madalletun A4:n kokoisia. Suomen lasimuseon ystävät ry:n kustantaman kirjan ovat toimittaneet Jyrki Kippola, Timo I. Laakso ja Jyrki Winter, graafisesta suunnittelusta vastaa Maara Kinnermä. Painotyön on tehnyt Dardeze Holografija, Latvia. Painos on 1250 kpl.

Yhdistyksen jäsenet saavat kirjan jäsenetuna. Kirjaa myydään muun muassa Suomen lasimuseon myymälässä. ISSN 2342-3722.

Vuoden 2020 vuosikirja on nyt teossa!

Jos haluat tarjota tekstiä ja/tai kuvia julkaistavaksi vuoden 2020 vuosikirjaan, niin ota yhteyttä. Toivomme myös ehdotuksia juttujen aiheiksi, vaikka et itse olisikaan kirjoittamassa ao. aiheesta.
Etsimme
myös talkoolaisia tekemään ilmoitushankintaa vuosikirjaan sekä hoitamaan kirjojen myyntiä jäsenkunnan ulkopuolelle, esim. erilaisissa tapahtumissa tai nettiyhteisöissä.

Yhteydenotot:
vuosikirja@suomenlasimuseonystavat.fi
tai Jyrki Winter/ p. 045 8733700.

Vuosikirja 2019 on myynnissä Suomen lasimuseon myymälässä.

Lue aiheesta lisää täältä


Huutokauppaluettelo ja toteutuneet hinnat 2019 on ladattavissa täältä

Suomalaisen lasin perinnetietoprojekti on käynnistetty - liity mukaan!

Yhdistyksemme on aloittanut lasiperinteen keräyshankkeen yhdessä lasimuseon ja Riihimäen lasinpuhaltajakerhon kanssa. Hankkeeseen toivotaan mahdollisimman monen osallistuvan ja osallistua voi monin tavoin:
Jos sinulla on omakohtaista kokemusta lasinvalmistuksesta jostain tuotantoketjun vaiheesta raaka-aineiden hankinnasta aina lasiesineiden myyntiin myymälöissä, niin voit kirjoittaa itse muistikuvia tai pyytää, että sinua tulee joku toinen henkilö haastattelemaan. Tai jos tunnet sellaisen henkilön, jolla tällaisia tietoja on, niin voit itse haastatella häntä itse tai antaa vinkin hänestä keräyshankkeessa mukana oleville haastattelun tekemiseksi. Etsimme myös vanhoja valokuvia, lehtileikkeitä ja muita painotuotteita kopioitavaksi tämän hankkeen materiaaliksi.
Kaksivuotisessa hankkeessa kerätyn aineiston pohjalta on tarkoitus rakentaa näyttely sekä tehdä julkaisut kirjan ja videon muodossa.

Tule mukaan hankkeen seuraavaan tapaamiseen torstaina 11.10. klo 16:30 lasimuseon luentosaliin tai ota yhteyttä hankkeen vetäjään:
Jyrki Winter p. 045 8733700 tai
vuosikirja@suomenlasimuseonystavat.fi

Lue lisää.

Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Lasimuseon luentosalissa 6.6.2018.