SUOMALAISEN LASIN VUOSIKIRJA


Suomalaisen lasin vuosikirja 2020 esittelee nykylasin tekijät ja teokset

Suomen lasimuseon ystäväyhdistys on julkaissut vuosikirjasarjansa seitsemännen osan. Kirja kokoaa yksiin kansiin muun muassa yli 40 lasintekijän teoksia vuodelta 2019. Kirjan muissa artikkeleissa syvennytään mm. Heikki Orvolan yli 50-vuotiseen uraan lasitaiteilijana.

Suomalainen design on erityisesti tunnettu lasitaiteesta, joka niitti mainetta ja kunniaa etenkin suomalaisen muotoilun kulta-aikana. Vahva perinne elää Suomessa ja kiinnostaa sekä kotimaassa, että kansainvälisesti. Vuosikirja on yksi yhdistyksen tavoista toteuttaa missiotaan, eli edistää suomalaista lasikulttuuria tekemällä alan toimijoita ja lasimuotoilua tutuksi.


Kirja toimitetaan vapaaehtoistyönä, rakkaudesta lasiin. Kirja on haluttu pitää korkeatasoisena ja useat artikkelit ovatkin vaatineet kuukausien työn ja jopa vuosia tietojen keräämisen. Jäsenistössämme on hyvin paljon asiantuntijuutta ja olemme todella iloisia, että sitä halutaan jakaa eteenpäin näin upealla tavalla.
Suomen lasimuseon ystävät ry:n kustantaman kirjan ovat toimittaneet Jyrki Kippola, Satu-Lotta Peltola ja Jyrki Winter, graafisesta suunnittelusta vastaa Maara Kinnermä. Painotyön on tehnyt Premedia Helsinki Oy. Painos on 1200 kpl. Yhdistyksen jäsenet saavat kirjan jäsenetuna. Kirjaa myydään mm. Suomen lasimuseon myymälässä, hintaan 20 €. Kirjan ISSN-tunnus on 2342-3722.

Vuoden 2020 Suomalaisen lasin vuosikirja: KUTSU LASINTEKIJÖILLE

Suomen lasimuseon ystävät ry julkaisee kesäkuun alussa Suomalaisen lasin vuosikirjan 2020, joka on sarjan seitsemäs. Kirja on A4-kokoinen nelivärinen tietoteos, ja sen painos on noin 1200 kpl. Osa painoksesta jaetaan yhdistyksen jäsenille jäsenetuna ja loput myydään lasimuseolla tai jälleenmyyjien kautta sekä vanhan tavaran myyntitapahtumissa.

Kirja sisältää artikkeleita vanhoista ja uusista suomalaisista lasiesineistä sekä niiden tuotannosta. Julkaisussa on myös Suomen lasimuseon ja Suomen lasimuseon ystävät ry:n viime vuoden toimintakertomukset. Lisäksi julkaistaan valikoima suomalaisten lasiesineiden laatuhuutokaupoissa toteutuneista huutokauppahinnoista.

Tämän vuoden kirjassa julkaistaan kuvia kuvateksteineen vuoden 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana valmistetuista lasiesineistä. Pyrimme julkaisemaan 1 – 2 kuvaa / lasintekijä. Pyydämme teitä lähettämään kuvia ja kuvatekstiehdotuksia su 16.2.2020 mennessä sähköpostin liitetiedostoina: vuosikirja@suomenlasimuseonystavat.fi

Kuvista ja teksteistä emme pysty maksamaan palkkioita tai käyttökorvauksia. Pyrimme kuitenkin toimittamaan osallistuneille oman kappaleen vuosikirjaa.

KUVAFORMAATTIOHJEET (UUDET!)

Paras formaatti on Tif eli TIFF. Hyviä ovat myös jpg eli JPEG. Värit CMYK tai RGB. Pdf-kuvia ei suositella. GIF ja PNG eivät käy ollenkaan.

KUVAKOOT

Kuvatiedostojen pitää olla riittävän suuria painamiseen mutta tiedostojen siirtämisen kannalta ei liian isoja. Suosittelemme 2-10megatavun (Mt) tiedostoja (esim. tavalliset jpg-kuvat). Jos tarvitsemme isompaa kuvaa, pyydämme sitä erikseen.

KUVIEN MÄÄRÄ

Korkeintaan 5 kuvaa/tekijä.

KUVALINKKIEN LÄHETTÄMINEN

Lähetä kuvat mieluiten suoraan sähköpostin liitteinä. Kuvia voi lähettää myös latauslinkkien avulla, kuten WeTransfer. Voimme kuitenkin joutua pyytämään uudelleenlähetystä, jos linkki on ehtinyt vanhentua ennen kuin ehdimme lataamaan kuvat.

KUVIEN NIMEÄMINEN

Nimeä kuvatiedostot niin että ne sisältävät sekä suunnittelijan että teoksen nimen ja tarvittaessa järjestysnumeron. Aloita tekijän sukunimellä. Esimerkki: Jappinen1Lasiteos.jpg

KUVATIEDOT

Toivomme kuviin saatteeksi seuraavat tiedot jokaiselle kuvalle (joko sähköpostissa tai word-tiedostona, ei pdf:nä). Tärkeää on, että pääsemme käsiksi tekstiin ja saamme kopioitua tarpeelliset osat julkaisuun.

Lisää kuvien saatteeksi seuraavat tiedot:

  1. Suunnittelija, suunnitteluvuosi
  2. Teoksen nimi
  3. Puhaltaja/valmistaja, tekovuosi
  4. Valmistustekniikka, materiaalit
  5. Teoksen koko (cm)
  6. Valokuvaaja
  7. Lyhyt kuvaus teoksesta, mainiten myös mahdolliset näyttelyt tai julkaisut joissa teos on ollut esillä
  8. Suunnittelijan (ja puhaltajan) yhteystiedot: nettisivut, s-posti, puhelin, postiosoite yms. Postiosoite on PAKOLLINEN jos haluat oman kappaleen vuosikirjaa! Vuosikirjan voi myös noutaa lasimuseolta. (Yhteystietoja ei julkaista.)

Suomalaisen lasin vuosikirjan ISSN-tunnus on 2342-3722. Aiemmat suomalaisen lasin vuosikirjat on esitelty muun muassa lasimuseon ystävien nettisivuilla www.suomenlasimuseonystavat.fi, josta löytyvät myös tämän kutsun tiedot. Pyydämme levittämään tätä kutsua aiheesta kiinnostuneille kollegoille!


Ystävällisin terveisin

Jyrki Winter, vuosikirjan toimittaja

040-1548 182


PS: Kuvia ja tietoja lasiesineistä julkaistaan jatkuvasti ympäri vuoden Lasinkeräilijän Blogissa:

www.lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/

Kuvia ja tekstejä voi sinne lähettää: lasinkerailijanblogi@gmail.com

Suomalaisen lasin vuosikirja 2019

Suomen lasimuseon ystävät ry on julkaissut kuudennen kerran Suomalaisen lasin vuosikirjan. Tänä vuonna kirja on entistä värikkäämpi ja runsaammin kuvitettu artikkelikokoelma, jonka jutuissa esitellään vanhaa ja uutta suomalaista lasituotantoa sekä lasiesineiden keräilyä.

Igor Herler jatkaa tutkielmien sarjaansa Alvar Aallon lasimuotoilusta; tällä kertaa aiheena ovat maailman suurimmat Aalto-maljakot. Toisessa artikkelissaan Herler pohdiskelee lasitehtaiden muotoilukilpailuja.

Antti Kaijalainen esittelee artikkelissaan ”Tunne lasit, tunne juomat” lasistojen kehitystä.

Oiva Toikan muotoilemat lasiset hedelmät ja vihannekset ovat Jyrki Kippolan visuaalisen jutun aiheina.

Auli Rautiainen on laatinut raportin Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelman opiskelijoiden toteuttamasta laajasta projektista luonto- ja taidehotelli Urkin Pirtille Pinsiöön.

Monen lasinäyttelyn arkkitehtina toiminut muotoilija Heikki Viinikainen kertoo työstään artikkelissa ”Tilan taika – näyttelysuunnittelua”.

Niin ikään Nuutajärvellä työskentelevä Janne Rahunen tunnetaan taitavana Reticello-tekniikan hallitsevana lasinpuhaltajana ja taiteilijana. Kirjoituksessaan hän tutustuttaa lukijat tähän lasinvalmistustapaan.

Amerikkalainen Jonathan Capps on työskennellyt kohta vuoden Nuutajärvellä Fulbright-stipendiaattina ja hän kertoo yhteistyöstään suomalaisten lasintekijöiden kanssa.

Lasitaiteilija Markku Salo osallistui viime syksynä Tšekin Nova Borissa kansainväliseen symposiumiin, jossa eri maiden lasiammattilaiset ja –opiskelijat tapaavat kolmen vuoden välein. Marja-Leena Salo on toimittanut jutun tuosta tapahtumasta.

Pitkään Kansalliskirjaston johtajana toiminut Kai Ekholm kerää myös lasia ja hän kirjoittaa kiinnostuksensa kohteista.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n toimintaan aktiivisesti pitkään osallistunut Risto Aalto kertoo lasinkeräilystään ja hän myös muistelee työskentelyään Riihimäen Lasin palveluksessa 1960-luvulla.

Marjut Numminen ja Aino Vilpas pyörittävät Hämeenlinnassa lasistudio Soda Shop designia, heidän työskentelystään on jutun laatinut Jyrki Winter.

Timo I. Laakso on toimittanut noin 30-sivuisen katsauksen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneista uusista lasiesineistä.

Lisäksi kirjassa on juttuja Suomen lasimuseon ystävät ry:n toiminnasta sekä lasimuseon ja SLMY:n toimintakertomukset, myös katsaus viimeksi kuluneen vuoden aikana suomalaisissa laatuhuutokaupoissa myydyistä mielenkiintoisista lasiesineistä sisältyy perinteiseen tapaan vuosikirjaan.

Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2019 on 170 neliväristä sivua, jotka ovat hieman madalletun A4:n kokoisia. Suomen lasimuseon ystävät ry:n kustantaman kirjan ovat toimittaneet Jyrki Kippola, Timo I. Laakso ja Jyrki Winter, graafisesta suunnittelusta vastaa Maara Kinnermä. Painotyön on tehnyt Dardeze Holografija, Latvia. Painos on 1250 kpl.

Yhdistyksen jäsenet saavat kirjan jäsenetuna. Kirjaa myydään muun muassa Suomen lasimuseon myymälässä. ISSN 2342-3722.
Suomalaisen lasin vuosikirja 2018


Suomen lasimuseon ystävät ry on julkaissut nyt viidennen kerran Suomalaisen lasin vuosikirjan. Kirjan sivumäärä on kannet mukaan laskien 164. Vuosikirja on runsaasti kuvitettu ja nelivärinen, sivukoko on hieman madallettu A4.

Vuosikirja on talkootyönä toteutettu artikkelikokoelma, joka käsittelee vanhaa ja uutta suomalaista lasituotantoa. Igor Herler on kirjoittanut erittäin mielenkiintoisen artikkelin siitä, mikä Aino Aallon rooli todellisuudessa on ollut Aalto-sarjan suunnittelussa. Sarja tunnetaan myös nimellä Bölgeblick.

Mäntyharjun lasitehtaan perustamisesta on kulunut 50 vuotta. Kaisa Koivisto on kirjoittanut artikkelin tehtaan lyhyestä historiasta. Viime vuonna kuolleen muotoilija Valto Kokon tuotantoa ja uraa esitellään Hannele Viilomaan ja Kaisa Koiviston artikkelissa. Myös muotoilijat Valto Kokko, Kerttu Nurminen ja Soile Yli-Mäyry ovat kirjassa esillä.

Viime kuluneen vuoden aikana valmistettuja lasiesineitä esitellään laajasti ja Riihimäellä toimivat lasistudiot esitellään myös. Myös Aurinkopullon uustuotantoversion valmistamisesta on visuaalinen juttu kirjassa.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n kustantaman kirjan ovat toimittaneet Timo I. Laakso ja Jyrki Winter, graafisesta suunnittelusta vastaa Maara Kinnermä. Painotyön on tehnyt Dardeze Holografija, Latvia. Painos on 1500 kpl. Yhdistyksen jäsenet saavat kirjan jäsenetuna. Kirjaa myydään mm. Suomen lasimuseon myymälässä. ISSN 2342-3722.